Juha Jokinen oli suomalainen urheilutoimittaja, selostaja ja liikunnanopettaja, joka tunnettiin erityisesti pitkästä urastaan Yleisradiossa. Hän syntyi 10. Lokakuuta 1937 Nurmijärvellä ja tuli suomalaisille tutuksi suurten urheilutapahtumien äänenä. Hänen selostuksiinsa kuuluivat muun muassa olympialaiset, yleisurheilu, Formula 1, tennis, jääkiekko ja suunnistus.

Jokinen aloitti työnsä Yleisradiossa jo vuonna 1961. Vuosikymmeniä jatkuneen uransa aikana hän pääsi selostamaan useita suomalaisen urheiluhistorian ikimuistoisia hetkiä. Erityisesti Tapio Korjuksen olympiakulta Soulissa vuonna 1988 yhdistetään vahvasti Jokisen innostuneeseen selostukseen.

Kuka oli Juha Jokinen?

Juha Aleksi Jokinen syntyi Nurmijärvellä vuonna 1937. Ennen kokopäiväistä uraansa urheilumediassa hän kouluttautui liikunnanopettajaksi. Hän työskenteli Rajamäen yhteiskoulussa voimistelunopettajana vuosina 1961–1979.

Samaan aikaan Jokinen rakensi uraansa Yleisradiossa. Hän aloitti siellä freelancerina vuonna 1961 ja siirtyi vuonna 1979 vakituiseksi urheilutoimittajaksi. Liikunnan tuntemus antoi hänelle vahvan pohjan erilaisten urheilulajien seuraamiseen ja selostamiseen.

Juha Jokinen Yleisradiossa

Juha Jokinen aloitti televisiotyön aikana, jolloin suomalainen urheilutelevisio oli vielä kehitysvaiheessa. Hänestä tuli yksi niistä toimittajista, jotka auttoivat rakentamaan suomalaisen tv-urheiluselostamisen perinteitä.

Jokinen työskenteli Ylen vakituisena urheilutoimittajana vuosina 1979–1993. Hänen varsinainen selostajanuransa päättyi Barcelonan kesäolympialaisten jälkeen vuonna 1992. Siihen mennessä hänen äänensä oli tullut tutuksi useille suomalaisille sukupolville.

Monipuolinen urheiluselostaja

Jokisen vahvuutena oli poikkeuksellisen laaja lajivalikoima. Hän selosti yleisurheilua, tennistä, Formula 1:tä, jääkiekkoa, mäkihyppyä, hiihtoa ja suunnistusta. Hän ei siis rakentanut uraansa vain yhden urheilulajin ympärille.

Kansainväliset arvokilpailut muodostivat suuren osan hänen työstään. Jokinen työskenteli seitsemissä kesäolympialaisissa ja kuusissa talviolympialaisissa. Lisäksi hän oli mukana lukuisissa muissa merkittävissä kansainvälisissä kilpailuissa.

Olympialaiset osana pitkää uraa

Olympialaiset olivat yksi Juha Jokisen uran tärkeimmistä näyttämöistä. Niissä hän pääsi seuraamaan läheltä suomalaisurheilijoiden voittoja, tappioita ja historiallisia suorituksia.

Yksi mieleenpainuvista tapahtumista oli Lake Placidin talviolympialaiset vuonna 1980. Juha Mieto hävisi 15 kilometrin hiihdon kultamitalin Ruotsin Thomas Wassbergille vain 0,01 sekunnilla. Kyseessä oli yksi suomalaisen hiihtohistorian dramaattisimmista hetkistä.

Tapio Korjuksen olympiakulta

Juha Jokisen tunnetuimpiin selostuksiin kuuluu Tapio Korjuksen keihäänheiton olympiakulta Soulissa vuonna 1988. Finaali oli erittäin tiukka, ja ratkaisu syntyi vasta kilpailun viimeisellä kierroksella.

Korjus heitti viimeisellään 84,28 metriä ja nousi Jan Železnýn edelle vain 16 senttimetrillä. Jokisen välitön ja innostunut reaktio teki tilanteesta vielä vaikuttavamman suomalaisille televisionkatsojille. Selostuksesta muodostui yksi hänen uransa tunnetuimmista hetkistä.

Formula 1 ja Keke Rosberg

Formula 1 kuului myös Jokisen selostamiin lajeihin. Suomalaisille erityisen merkittävä kausi oli vuosi 1982, jolloin Keke Rosberg saavutti Formula 1:n maailmanmestaruuden.

Rosbergin menestys kasvatti Formula 1:n kiinnostusta Suomessa, ja Jokinen oli mukana välittämässä tapahtumia suomalaisille katsojille. Hänen uransa osoittaa hyvin, kuinka monen eri urheilulajin parissa tuon ajan selostajat työskentelivät.

Tennis ja Wimbledon

Tennis oli Juha Jokiselle läheinen urheilulaji. Hän selosti Wimbledonin arvostettua tennisturnausta aikana, jolloin Björn Borgin, John McEnroen ja Jimmy Connorsin kaltaiset pelaajat olivat maailman suurimpia urheilutähtiä.

Tennis ei ollut Jokiselle pelkästään työ. Hän harrasti lajia aktiivisesti myös omassa elämässään ja piti liikunnasta kiinni vielä vanhemmalla iällä. Urheilullinen elämäntapa jatkui siten pitkään varsinaisen työuran päättymisen jälkeen.

Jukolan viestin kuuluisa selostustyyli

Suunnistuksen ystävät muistavat Jokisen erityisesti Jukolan viestistä. Hän saattoi olla metsässä rastin läheisyydessä seuraamassa kilpailijoiden etenemistä ja välittämässä tilanteita televisionkatsojille.

Tilanteessa oli kuitenkin tärkeää, etteivät suunnistajat saaneet selostuksesta tietoa kilpailijoidensa liikkeistä. Tämän vuoksi Jokinen käytti välillä hyvin hiljaista, lähes kuiskaavaa selostustyyliä. Siitä muodostui yksi hänen persoonallisista tavaramerkeistään.

Jääkiekko ja mäkihyppy

Jääkiekko muodosti suuren osan Jokisen kansainvälisestä työstä. Hän työskenteli uransa aikana 20 jääkiekon MM-kilpailuissa. Lisäksi hänen työtehtäviinsä kuului muita merkittäviä jääkiekkoturnauksia, kuten Kanada-cup.

Myös mäkihyppy tuli Jokiselle hyvin tutuksi. Hän kiersi Keski-Euroopan mäkiviikon neljä kertaa. Hänen selostamiinsa merkittäviin mäkihyppyhetkiin kuului myös Matti Nykäsen maailmanmestaruus vuonna 1982.

Juha Jokisen vaimo ja perhe

Juha Jokisen puoliso oli Kristiina Jokinen. Heidän yhteinen taipaleensa alkoi jo 1960-luvulla. Perheeseen syntyi kolme lasta, kaksi tytärtä ja yksi poika.

Perheen poika Antti J. Jokinen tunnetaan suomalaisena elokuvaohjaajana. Juha Jokisella oli myös kuusi lastenlasta. Vaikka työ vei häntä paljon eri kilpailuihin ja maihin, perhe muodosti tärkeän osan hänen elämäänsä.

Antti J. Jokinen

Antti J. Jokinen on rakentanut oman tunnetun uransa elokuvaohjaajana. Hän on työskennellyt Suomessa ja kansainvälisesti sekä ohjannut elokuvien lisäksi musiikkivideoita ja muita tuotantoja.

Isän ja pojan ammatilliset maailmat olivat erilaisia, mutta molempien ura liittyi vahvasti mediaan. Juha Jokinen tunnettiin suorien urheilulähetysten maailmasta, kun taas Antti J. Jokinen on tullut tunnetuksi erityisesti elokuvien kautta.

Elämä uran ulkopuolella

Jokisen elämä ei rajoittunut televisioon ja urheiluselostuksiin. Hänen taustansa liikunnanopettajana kertoi jo varhain vahvasta suhteesta liikuntaan. Aktiivisuus jatkui myös myöhemmässä elämässä.

Hänellä oli lisäksi pitkä historia Lions-toiminnassa. Jokinen liittyi LC Nurmijärveen vuonna 1972 ja toimi vuosien aikana erilaisissa vastuutehtävissä. Hän oli muun muassa klubinsa presidentti ja C-piirin piirikuvernööri kaudella 1993–1994.

Tunnustus selostajan työstä

Juha Jokisen pitkä työ suomalaisen urheilumedian hyväksi sai myös virallista tunnustusta. Vuonna 2014 hän oli mukana ryhmässä, joka sai Urheilugaalassa Urheilun sinivalkoiset äänet -tunnustuksen.

Tunnustus annettiin suomalaisen urheiluselostuksen merkittäville ammattilaisille. Jokisen lisäksi huomioitiin muun muassa Raimo Häyrinen, Anssi Kukkonen, Seppo Kannas, Paavo Noponen ja Pentti Salmi.

Milloin Juha Jokinen kuoli?

Juha Jokinen kuoli 19. heinäkuuta 2023 85-vuotiaana. Hän sai äkillisen sairauskohtauksen tenniskentällä. Hänen kuolemansa herätti runsaasti muistoja erityisesti urheilumedian ja pitkäaikaisten televisionkatsojien keskuudessa.

Tennis oli ollut Jokiselle tärkeä laji sekä työn että harrastuksen kautta. Siksi hänen elämänsä viimeisen päivän yhteys tennikseen tuntui erityisen pysäyttävältä hänen uraansa ja elämäntapaansa tunteneille.

Juha Jokisen merkitys suomalaiselle urheilulle

Juha Jokisen merkitys näkyy ennen kaikkea siinä, kuinka monen historiallisen urheiluhetken äänenä hän toimi. Tapio Korjuksen olympiakulta, Keke Rosbergin Formula 1 -menestys ja Juha Miedon kuuluisa sadasosasekunnin tappio ovat vain muutamia esimerkkejä.

Samalla hänen uransa kertoo suomalaisen urheilutelevision kehityksestä. Jokinen aloitti Yleisradiossa jo vuonna 1961 ja seurasi läheltä television nousua keskeiseksi tavaksi kokea suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia.

Yhteenveto

Juha Jokinen oli yksi suomalaisen urheiluselostuksen pitkäaikaisista ja monipuolisista ammattilaisista. Hän työskenteli Yleisradiossa vuosikymmenten ajan ja selosti olympialaisia, Formula 1:tä, Wimbledonia, jääkiekkoa, hiihtoa, mäkihyppyä, yleisurheilua ja suunnistusta.

Hänen uransa päättyi jo vuosikymmeniä sitten, mutta monet selostukset elävät edelleen suomalaisessa urheiluhistoriassa. Erityisesti Tapio Korjuksen Soulin olympiakulta muistuttaa siitä, kuinka selostajan ääni voi muodostua erottamattomaksi osaksi suurta urheiluhetkeä.